Kaytiin Ondrejn kanssa valloittamassa vuoria aikamme kuluksi, kun koko ajan ei jaksa tyohakemuksiakaan rustailla. Eli samat maisemakuvat kuin viime kerralla, mutta vahan korkeemmalta ;) Herattiin siis aamuvirkkuina ja lahdettiin valloittamaan Ben Lomond Track, jonka huippu kohoaa 1748 metriin. Alku ja loppu oli aika tiukkaa ja hikista kapuamista, mutta kylla ne 360 asteen nakymat oli sen arvoiset! Oli aivan ihana paiva: aurinkoa ja ihan kirkasta ja pilvetonta. Koko reissuun meni reilu seitseman tuntia. Oltiin kauhean ylpeita tuosta ajasta, kunnes tavattiin joku ihan sekopainen britti, joka kirjaimmellisesti juoksi melkeen koko matkan ja oli huipulla kahdessa tunnissa!! (Itsellahan tosiaan meni se 4 ja puoli...:D)
 |
| Siella ne Remarkables vuoret taas kohoaa. Lunta, lunta ja lumilauta nyt akkia! |
Taalla saa yleensa kaikkia patikkareitteja hyvin rauhassa tallailla nakematta ikina ketaan. Maanantaina, kun tuolla retkella oltiin, oli kuitenkin Queen's Birthday, yleinen vapaa, ja varmaankin sen takia oli melko "vilkasta". Ainakin 7 muuta nahtiin, joskin suurin osa jatti huipun kapuamatta.
 |
| Vasemmalla alhaalla jarven rannassa haamottaa Queenstown. |
 |
| Miksi nama kuvat on nain epatarkkoja...hmmm? |
 |
| Lumiloyto! |
Waiheke-tuttuja on ollut niin hauska nahda, etta olen ollut hirvean saamaton tutustumaan kehenkaan uusiin ihmisiin hostellilla. Mutta eipa siella hostellilla kylla ole vastaan ketaan erityisen kiinnostavan oloista tullutkaan. Ondrejn ja englantilaisen Ninan ja hanen poikaystavansa Jimin kanssa olen lahinna aikaa viettanyt. Eilen tutustutin heita suomalaisen elokuvan maailmaan, kun katsottiin Rare Exports, haha, oli kylla vahan onnettomat tekstitykset, en tieda kuinka erilainen elokuvakokemus mahtoi olla heille...
Mulla olikin tanaan tyohaastattelu! Sain eilen soiton Wakatipu High Schoolista, tarjosivat avustajan paikkaa 15-vuotiaalle, vaikeasti kehitysvammaiselle pojalle. Se oli kylla vaan 15 tuntia viikossa, ma - ke, mutta sentaan jotain ja niinpa menin tanaan juttelemaan. Hirvean kiva opettaja ja melkein jo selva diili, mutta sitten todettiin, etta he tarvitsevat jonkun, joka voi sitoutua vuoden loppuun asti ja se siita sitten. Lahetin tanaan myos sahkopostia yritykselle, joka tarjoaa erilaisia lastenhoitopalveluja ja sielta tulikin melkein heti viesti, jos paasen huomenna haastatteluun. Tekisi mieli valilla tehda jotain muutakin kuin lasten kanssa hommia, joskin siita kylla tykkaan, mutta mun tyokokemuksella niita hommia on vaan niin helppo saada ja muita toita taas aarimmaisen paljon haastavampaa, joten saa nahda mista taas itseni loydan.
Perjantaina lupasin lahtea Ondrejn kanssa kaymaan Wanakassa, joka on pienempi kaupunki (tai en tieda voiko naita nyt kaupungeiksi kutsua) noin tunnin matkan paassa. Sinne alunperin muutenkin suunnitelin menevani talveksi, mutta tanne paadyin. Sinne siis paivaksi katselemaan, onko toiden suhteen sama meininki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti