Kuulumisia

Eipa ole tullut kirjoiteltua, kun olen vain odottanut tekevani jotain paatoksia joista kirjoittaa. Paatoksia ei ole edelleenkaan juuri syntynyt, mutta jos nyt kuitenkin kuulumisia. Kuvituksena menneiden viikkojen (?) kuvia ettei tylsaksi kay. Edelleen siis taalla Aucklandin kupeessa Waihekella. Vaikea lahtea, mutta lupasin  itselleni, etta enaa ensi viikon taalla olen. Sitten johonkin muualle.

 

 

 Kaytiin hyppimassa kallioilta nouseveden aikaan. 

Rohkeus riitti vain kymppiin, 18 metria jai viela odottelemaan ensi kertaa.

Olen siis edelleen asustellut vuokrakampassa skottipoikien Caileanin ja Davidin, hetken aikaa taas Mintun (han lahti eilen!) ja brasilialaisen Celson kanssa. Tanaan meidan taytyy muuttaa asunnosta pois. Kaikki meni kylla taas niin kohdilleen....eilen illalla en oikein viela tiennyt mihin sitten muuttaisin. Lahdettiin poikien kanssa yhden kaverin laksiaisjuhliin ja saatiinkin sitten Davidin kanssa uusi koti sielta, kun he tarvitsi uusia kamppiksia. Ja voi etta mika talo! Taytyypa ottaa kuvia. Se on yhdella viinitarhalla, paikka jossa jarjestetaan haita ja muita juhlia. Nayttaa lahinna palatsilta...aikamoinen tasonnosto viime kamppaan nahden.

 Grillailtiin kalaa biitsilla Celson ja Caileanin kanssa.

 

 Kuu.

Viikko siis viela taalla ja sitten alustava idea on lahtea kohti pohjoista. On kylla niin haikeaa lahtea, vaikka toisaalta on jo innoissaan uusista jutuista. Haluan nahda tata pohjoissaarta hiukan ja sitten olisi suunnitelmana, ellen jotain kivempaa keksi, suunnata etelasaarella talveksi (ehka toukokuun lopussa tms. saa nahda). Hainkin jo jotain tyota Mt.Huttilta ja muilta laskettelupaikoilta. Oisi aika huisia paasta asustelemaan jonkun laskettelukeskuksen kylkeen talveksi!

Talven vietto etelasaarella ei vaan ole mikaan kauhean harvinainen suunnitelma, vaan suunnilleen jokainen, jonka kanssa olen jutellut, on suuntaamassa Queenstowniin talveksi. Siina on juuri ymparilla isoja laskettelumestoja. Ma toivon, etta paadyn johonkin pienempaan paikkaan, enka Queenstownin pyoritykseen. Se ei ole paikkana iso, mutta talvella siella ei kylla ole muita kuin reppureissaajia ja lasketteluturisteja. Toisaalta kylla houkuttaa, olisi varmasti superhauska talvikausi, ja valmiiksi hirveesti tuttuja (mista en kylla ole varma, onko se hyva asia...?)

 Tahan asti parhaat maisemat kampaajalta. Tuttu tytto Amanda leikkasi mun hiuksia. 

  

Otsis teki paluun. Oon ihan blondi tasta auringosta, hassua!

 Nyt, kun on tajunnut pian lahtevansa ja syksyn saapuvan on yrittanyt ottaa viimeiset ilot irti tasta biitsielamasta. Rantaelamaa ja uimista ja muuta tulee niin ikava talvella! Nama rannat sopii vaan joka tilanteeseen ja ovat ihan parhaita paikkoja viettaa aikaansa: siella voi liikkua, lukea, nukkua, tavata kaverit tai mita vaan.

Toissa olen edelleen samassa perheessa. Millien kanssa vietan paivani, useimmiten biitsilla tai leikkikentalla, on kylla kiva tyo. Ei ikina aamuisin tunnu silta, ettei haluisi lahtea toihin. Vahan kuitenkin innostus laantunut ja kaipaa jo jotain muutosta. Tulee kylla ikava tyttoa, han on niin suloinen! (Pitkaisena projektina ollut opettaa Tuiki tuiki tahtonen suomeksi...ei ihan viela onnaa. Melodia tulee jo, mutta kylla sanat enemman silta englanninkieliselta versoilta kuulostaa...:D)

 

 Ollaan kayty torstaisin playgroupissa. Varmaan niin kuin avoin paivakoti?

Hiukan lahtemista helpottaa, etta taalta nyt ylipaataan alkaa kaikki pikku hiljaa liueta, kun kesa on lopuillaan. Laksiaisjuhlia onkin sitten riittanyt. Eilen oli sveitsilaisen Bennin laksiaiset. Han sattumalta lentaa Mintun kanssa samana paivana Melbourneen ja lupasin Mintulle yosijan kaverinsa luota :) Mulla on ihan huonoja kuvia Mintun laksiaisista, joten niista ei juuri iloa, mutta tassa pari eilista otosta ja muutama ihminen joiden kanssa on tullut  vietettya aikaa taalla.

Nina, David ja joku jonka nimea en muista.

Guy englannista ja Jelka, saksalainen tytto.

 

 Paikalliset tytot Alexa ja Marie, jotka asuvat meidan ylakerrassa, seka englantilainen Lizzie.

Itse en omassa kamerassani juuri esiinny, mutta tama nyt loytyi. Hyvissa voimissa, onnellisena, hengissa ollaan :) Heippahei!

Mintu seikkailut osa 5: Whitianga & Coromandel

Hahein Hot water beach



Whitianga, pieni kaupunki meren aarella



Auringonnousu Whitiangassa, n. 7.30




Ja taas kamat kantoon ja matkaan!




Coromandel Peninsula





Terve taas ihmiset!

Olin siis Rotoruan jalkeen Whitiangassa ja Coromandelissa, jotka molemmat sijaitsevat niemella melko lahella Waihekea ja Aucklandia. Sinne pain lahdin, koska tarkoituksena oli palata sitten loppuajaksi takaisin tanne Waihken kotisaarelle, missa tyoskentelinkin. Mukavan kaunista oli, ja tahan on sitten ihan lopettaa reissailu hetkeksi aikaa, ei oikein anna kukkaro enaa myoten, silla puolentoista viikon paasta olisi lahdettava sitten toiselle mantereelle! Australia kutsuu siis pian. Sita ennen rentoudun taalla Waihekella ystavien parissa ja YRITAN olla kuluttamatta paljon rahaa, katsotaan miten onnistuu. Onneksi kavi ihan niinkin hyva tuuri, etta matkoillani olen tavannut ihmisia, jotka asuvat Ausseissa ja ovat tarjonneet minulle makuupaikkaa sielta. Joten eipa ehka tarvitse maksaa yopymisesta siella, ja sehan on vaan plussaa! Etta semmoista mulle, hiukan jo odottelen etta paasen palaamaan koti-Suomeen, hirmuinen ikava on kaikkia! Nahdaan siis pian, sita ennen ma nautin vila ja kirjoittelen sitte tanne vahan, et miten seikkailut tuolla kenguruiden maassa sujuu :) MOROOO!

Nattia



Kotoisa hostelli Lions Den

Mintun seikkailut osa 4: Rotorua

Heipa hei taas!

Olin tuossa muutaman paivan Taupon jalkeen Rotorualla, joka on Uuden Seelannin geotermaalinen keskus, loytyy kuumaa lahdetta ja geysiria seka kuplivia kuumia mutakuoppia. Kaiken tuon aiheuttaa se, etta alueella on paljon toimivia tulivuoria ja maan alaiset kaasut ja laavakerrostumat aiheuttavat maaperan lampenemista muodostaen mm. kuumia sata-asteisia mutakuoppia, joiden haju todellakaan ei ole mikaan maailman viehattavin. Koko kaupunki haisee lahinna madalta kananmunalta! Mutta pitihan siella kayda tsekkaamassa nuo maailman ihmeet kun eipa Suomessa mitaan jannia kuumia altaita ole. Kavin siis Wai-o-Tapun Thermal wonderlandissa, jossa sai katevasti nahda nuo kaikki ja viela sen geysirin purkautumisen. Ihan jannaa oli, mutta muuten en tuosta kaupungista kauheasti nauttinut, hostellikin oli lahinna ikkunaton bunkkeri, jossa ihmiset eivat edes tervehtineet toisiaan.

Tassa nyt muutama kuva Rotorualta, talla hetkella olen jo Whitiangassa mutta siita lisaa tuonnempana!

Ps. aika kay vahiin, enaa kaksi viikkoa Uudessa-Seelannissa ennen Australian seikkailua! JAIKS!!!




Kupliva ja loyhkaava muta-allas



Yritan hymyilla huolimatta hajusta



Ei kannata tuonne uimaan menna




Lady Fox Geysir



Keltainen kuuma allas, kaasut ovat varjanneet veden tuon
variseksi



Hoyrya piisaa!



Mina ja Champagne pool



Kuumaa on! On niin janna ajatella, etta kukaan ei ole
lammittanyt tuota vetta vaan se on sellainen ihan itsestaan :)




Upeita vareja :)




Geotermaalista aluetta

Mintun seikkailut osa 3: Taupo

Taupo-jarvi




Yksinainen susi jarvella




Tauposta lahteva joki




kirkasta vetta on!




Pusikossa




Metsapolulta avautui kiva jokimaisema




Huka-putoukset




Kuuma lahde


Heissan!

Tassa taas vahan kuvia matkan varrelta. Olin siis New Plymouthin jalkeen Taupo-jarvella kavaisemassa, joka on muuten Uuden Seelannin suurin jarvi. Se on syntynyt suuren meteoriitin osuessa maan pintaan. Todella kaunis jarvi kirkasvetinen myos, oli ihan outoa uida siina kun vesi ei ollutkaan niin suolaista kuin meressa on tottunut! Muutaman ison kalankin onnistuin nakemaan kun olin iltauinnilla.
Taupolla tein pienen kavelyretken kuumille lahteille ja suurelle Huka-putoukselle. Se oli kylla elamys, oli janna uida kuumassa lahteessa ja ajatella, etta kukaan ei ole sita vetta lammittanyt vaan se tulee tulivuoren sisasta! Hieno kokemus taytyy sanoa!

Tanaan saavuin Rotorualle, joka on myos geotermaalista ja vulkaanista aluetta. Huomenna olisi tarkoitus menna katsomaan geysiria ja kuplivia mutakuoppia. Jannittavaa!

Matkakumppaneita ei ole oikein loytynyt ja valilla on hieman yksinainen olo, mutta yritan ajatella sen silta kannalta etta valilla on ihan hyva olla yksikseenkin ja pian palaan jo Waihekelle, jossa Milja ja muut ystavat odottavat! Vajaa viikko olisi tarkoituksena tassa viela matkustella ympariinsa ennen paluuta.

Muuten kamala tuo Japanin tilanne, tannekin saatiin tsunamivaroitus mutta ei mitaan sen kummempaa, Japani on onneksi todella kaukana ja itseasiassa sielta on lyhyempi matka Eurooppaan kuin tanne. Maan pohjoiskolkkaan oli osunut metrin mittainen tsunamiaalto, jaanne siita oikeasta joten eipa sen pahempaa. Kiitos kuitenkin huolenpidosta, hyvin taalla menee :)

Mintun seikkailut osa 2: New Plymouth

New Plymouth



Coastal Walkway 10km




Vahan kirjoittelin hiekkaan...



Auringonlasku New Plymouthin sataman taakse...beautiful!



Poseeraus



Mount Egmont



Pyorailija taukopaikalla



Kaunis silta


Moikka!

Terveiset Uuden Seelannin "Porista" eli New Plymouthista! Tama on oikein soma pieni lansirannikon kaupunki kuten Porikin ja komea satamakin taalta loytyy. Taalla olen nyt viettanyt kaksi paivaa pyoraillen ja tutkien kaupunkia. Taalla on aivan upeat nakymat ja tuo Coastal walkway tarjoaa upeat mahdollisuudet pyorailyyn tai kavelyyn meren aarella. Eilinen oli mita parhain tahan tarkoitukseen, lainasin pyoran hostellilta ja annoin palaa pitkin rannikkoa. Valilla oli vain pakko pysahtya ihastelemaan kimmeltavaa merta. Hostelli on oikein kotoisa, mutta taalla ei ole niin paljon mukavia ihmisia kuin Paihialla oli. Huomenna matkani jatkuu kohti Taupo-jarvea, jossa on tarkoitus muutama paiva viettaa ja uida! Kaikki hyvin siis tahan asti ja matka jatkuu viela jonkin aikaa, katsotaan mihin asti rahat riittavat :D

Tanaan on tasan kuukausi siihen kun olen taas Suomen maan kamaralla. Pian nahdaan siis kaikki rakkaat ihmiset, siihen asti nautin taalla toisella puolella maapalloa olosta ja vapaudesta! Moroooo taas!

P.s Sori Milja kun kirjotin niin pian sun jalkeen, muistakaa siis kaikki lukea myos Miljan purjehduskirjoitus :)