sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Musiikkeja

No eipähän sitten onnistanut lähtö vieläkään. Taitaa kohta kuukausi tulla täyteen odottelua vai mites? Mun "Huomenna me lähdetään!"-julistukset alkaa olla jo hyvä vitsi. Toivottavasti odotus palkitaan hyvällä kelillä! Tämän hetken sääkarttojen mukaan seuraava mahdollinen lähtöpäivä olisi perjantai. (Tarkemmat sääanalyysit voi tsekata Nanean blogista) Piakkoin alkaa vaan tehdä hiukan tiukkaa, kun Johannalla on lento Suomeen 27. päivä Nadista Fijiltä. Hänellä on oma väitöstilaisuus, joten lennolle olisi tietty ihan kiva ehtiä...Perjantai on siis paitsi seuraava mahdollinen päivä, myös viimeinen mahdollinen päivä lähteä. Jos ei silloinkaan lähtö mitenkään onnaa niin sitten täytyy Johannan lentää Fijille ja meidän hankkia uusi miehistön jäsen.


Nanea Pine Harbourissa, kun laskettiin vesille.
Mietin, että olisi voinut yrittää jonkun työn hankkia, jos olisi tajunnut olevansa täällä näinkin kauan ja rahoittaa oleskeluaan fijillä vähän pidempään...mutta nyt on kyllä kivasti aikaa toteuttaa päähänpistoja. Niistä uusimpina surffilaudan metsästys ja kitaran hankinta. Kuukauden verran ollut hirveä tarve soittaa kitaraa. Lopulta totesin ettei auta kuin hankkia kitara käsiinsä ja katsoa miten käy...vähintäänkin pääsen eroon "
hirveästäkitaransoittotarpeesta" ja voin kaikessa hiljaisuudessa unohtaa koko jutun ja myydä kitaran - tai sitten itse asiassa oppia soittamaan. Ja en siis ole aikaisemmin moista yrittänyt, joten vaatii hienoista harjoitusta. Kolmen ekan päivän perusteella voin todeta, että ei se kyllä helppoa ole. Mutta eiköhän ne sormet siitä vetristy. Tällä hetkellä en voi ymmärtää, miten kenenkään käsi edes taipuu kaikkiin sointuihin, mutta Lloyd vakuutti sen olevan mahdollista. Parhaat ystäväni tällä hetkellä siis kitara ja kirjaston kitara-opus (joka on ollut ihan huippu hyödyllinen, muuten oisin totaalisen hukassa!). IPodiin on toki ladattu asiaankuuluvat appsit, eipä jää ainakaan siitä kiinni.

Tsunamia odoteltiin Matiatiassa...

Taalla ei harrasteta laituripaikkoja, vene vaan lahdelle ja dingillä rantaan.
 Perjantaina vietettiin Celson kanssa mun läksiäisiä (kuinkahan mones kerta, kun on mun "viimeinen ilta" kun "huomenna lähdetään"...kröhöm...). Celso asuu viiden paikallisen pojan kanssa ja päätettiin kokata siellä illallista. Siinä talossa ei ilmeisesti hirveästi mitään vihreää tai varsinkaan kasvisruokaa syödä, kun sieltä tuli niin totaalisen äimistyneitä kommentteja (mutta kai ihan positiivisia) kun tein kumarasalaattia (kumara on hiukka kuin bataatti, sweet potato). Yksi pojista on kokki kasvisruokaravintolassa ja se teki tosi hyvää kasvispiirakkajuttua, mutta ruoka ilman lihaa oli monille ilmeisen uusi kokemus. "This is healthy as!" oli niin yleinen kommentti, että alkoi jo vähän naurattaa.

Erään toisen illan kokkailuita Kinassa...
...Danin, Guyn ja Celson kanssa.

Muuten viikonloppu sujuikin paljolti kitaran kaverina. Lauantai-iltana Lloyd soitti innoissaan, että Jelkan (saksalainen tyttö, johon tutustuin Waihekella) levy on vihdoin saapunut postissa (vaiks ei kai lauantaina nyt mitään postia tule, mut kuiteskin) ja sunnuntaina sitten suuntasin Lloydille kuuntelemaan levyä ja voi että se Jelka on kyllä ihana. Muutama laulu enkuksi ja muutama saksaksi, ihan huikeaa, että hän sai ekan levyn valmiiksi, niin onnellinen olen hänen puolestaan! Nyt vaan odotan huomista kuin kuuta nousevaa, että saan Jelkan laulut mun ipodille, nyt on vaan levy, eikä mitään missä kuunnella sitä.

Tässä Jelka livenä. Mun lempparibiiseja ei viela loytynyt Youtubesta...

Sain Lloydilta myös keskeneräisen version Ki Te Aroha-kappaleesta, jossa mä laulelin pienen suomenkielisen pätkän. Tehtiin siis illallista hyvien musiikkien tahdissa. Väsäsin lisää kumarasalaattia kera avokadon ja kurpitsan ja pohdin, että eikö Suomessa oikein harrasteta kurpitsaa vai eikö meidän perheessä oikein harrasteta kurpitsaa, kun en muista mokomaa ikinä ennen syöneeni..?

Sunnuntai-iltana kerkesin myös leffaan Delmainin kanssa, tyttö, joka on töissä Fruit&Vege-kaupassa, missä aina käyn. Ihan super kiva, mutta en ole juuri häntä muualla tavannut. Eilen vaan alettiin jutella tuosta leffasta, kun kävin kaupassa, ja päädyttiin sitten menemään yhdessä katsomaan sitä. Delmain on juuri sellainen ihminen, jonka seurassa tulee super rauhallinen ja onnellinen olo, hyvät energiat! Täytyy varmaan ruveta kaveriksi, lisää tälläisiä ihmisiä ympäristöön.

Kivat viimepäivät kaikenkaikkiaan...lisäbonuksena Fruit&Vege-shop, joka alkoi ainoana saarella myydä raakasuklaata. Menin heti kehumaan niitä. (Ja on se Uusi-Seelanti pieni, koska ne suklaat oli peräisin Michaelin, jonka luona vietin viikon Kapiti Coastilla, PureWellbeing yritykseltä, hah) Ja Millien vanhemmilta (se perhe, jolla olin töissä) tuli viesti, että heille syntyi toinen tyttö, Aria Joy, kaksi päivää sitten. Millielle pikkusisko, mulle ehkä töitä, heh.

Tänään tiedossa ainakin lisää kitaraa, sään tarkkailua, halvan surffilaudan jahtausta, Jelkaa ja muita hyviä Waiheke-hetkiä.


Mun huoneesta näkymät.

Ja Mintulle terkkuja: kävin viime viikolla Passage Rockissa,hahaa. Piti pullottaa viiniä veneelle Jussin kanssa, mutta David myikin meille halvalla jotain valmiita pulloja (joten ehkä se olikin sä tai Kaltsu, joka pullotti meidän viinit ;D). Siellä sitten siemailtiin nokkosteetä Davidin kanssa, se niiden talo on kyllä ihana. Ja pianon päällä...Mattin ja Amandan hääkuva, nekin näin hetki sitten ja oli kuulemma ihanat häät.

2 kommenttia:

  1. Jostain syystä en pääse kirjautumaan blogiin, mutta yritänpä nyt kommentoida anonyyminä. Kyllä täällä nyt jo pidetään peukkuja ja varpaitakin pystyssä, jotta korkearintama suosisi teitä ja pääsisitte vihdoin matkaan.
    Kiva taas nähdä kuva sinustakin:)) jätän nyt kaikki äitimäiset kommentit sen tiimoilta kirjaamatta, mutta hyvältä tuntuu nähdä edes kuva.
    t. äiti

    VastaaPoista
  2. Voi Passage rock! Eipä ole mulla kyllä kauheen ikävä sinne jos suoraan puhutaan :D ja varmasti oli jotain mun pullottamia viinejä jos niis oli etiketit päin v**tua :D hahaa voi sitä työn tuskaa..nojoo mut kiva että oli ollu ihanat häät, Matt ja Amanda on kyl sellane match made in heaven-pari et ne ansaitseeki hienot häät:)

    Mua piristi kanssa sun kuvan näkeminen mutta myös erityisesti se tosiseikka samassa kuvassa, että Robinin porrasennätys on vihdoin pyyhitty pois taululta ;D

    Nautihan Waihekesta tai niin sä nautitkin tekemällä kaikkea miljamaista ja ihanaa, mulla olis jo tossa ajassa kovin tylsää tullut kun eipä tuo kitaransoittokaan innosta:D toi on niin sun juttu enemmän, niin se vaan on ja hyvä niin :)

    VastaaPoista