Kolme paivaa paakaupungissa takana. Ja olen ihan kuin kotonani. Luulin, etta olisi ihan hirmuista olla isossa kaupungissa taas, mutta ilmeisesti se vika on vaan Aucklandissa, eika yleisesti isoissa kaupungeissa. Tykkasin Wellingtonista kylla jo viime kerralla, mutta nyt jotenkin iski viela enemman. Vaikka onkin isohko kaupunki, fiilis on kuin pienessa paikassa. Taalla on jotenkin niin hirmuisesti kaikkea kiinnostavaa ja paljon kauniimpi ja "helpompi" kuin esimerkiksi Auckland. Kiva vaan vaellella ympariinsa ja loytaa kaikkia kivoja ja mielenkiintoisia paikkoja.
Vietan taalla ainakin taman viikon, mutta voisin kylla helposti jaada tanne pidemmaksikin aikaa. Kovasti mietinnassa mita teen. Suunnitelmana oli siis etelasaari, Wanaka ja laskettelu, mutta nyt Wellington on kylla kovana kilpailijana. Taalla olisi varmasti kivempia tyomahdollisuuksia, mutta sitten taytyisi luopua koko talvi rinteessa haaveista. Jos taas lahden Wanakaan, saattaa tyonmetsastyksesta tulla mahdollisesti aikamoisen verista taistelua, koska se on niin pieni paikka...hmmm. Tanaan sain kylla sahkopostia yhdelta Waiheken tutulta, jonka veli asuu Wanakassa, etta heidan perheensa voisi tarvita mua lastenvahtihommiin. Ei kylla varmaan kokoaikaisesti ja jotenkin tekisi mieli valilla tehda jotain muutakin, etenkin, kun niissa ei yleensa hirveasti paase tienaamaan, kun olet "vaan lastenvahti" (asennemuutosta kiitos)...lahetin myos kylla sahkopostia jokaiseen kouluun ja paivakotiin Wanakassa, koska mun tyokokemuksella niihin ois ehka parhaat amhikset, mutta toisaalta kirjoittelin myos kirjeita jakaakseni niita huomenna kaikkiin luomukauppoihin Wellingtonissa. Katsotaanpa miten kay. Ratkaisu ja tyopaikka pitaisi vaan saada kohta, kun tama Wellington ei myoskaan ole mikaan halvin paikka elella.
Sain hirmukivoja kavereita hostellilla, joten sekin toki lisaa halua jaada tanne. Varmasti niita Wanakastakin loytyy, mutta Wellingtonissa tuntuu nyt kaikki mahdollisuudet niin houkuttelevilta. Voisiko joku siirtaa jonkun laskettelukeskuksen tanne...
Huomenna saapuu vanha kaverini Kaisa (jonka olen nahnyt ehka kymmenen vuotta sitten vimeeksi? :D) ja hanen siskonsa. Odotan tosi innolla! He on taalla pari paivaa vaan, mutta hauskaa paasta puhumaan kunnolla suomea hetkeksi.
Nyt loppuu nettiaika, palaanpa CVn kirjoittelujen pariin. Huonekaverinin Katie briteista avuliaasti oikolukee (=kirjoittaa uusiksi :D) mun CVt sun muut kirjelmat. Haleaj Suomeen. Nauttikaa auringosta, ma nautin Wellingtonin kuuluisasta tuulesta, joka on ihan kasittamaton!
Jeeee Wellington<3 jää sinne kuule, meet johonki luomukauppaan töihin! Se olis niin sun juttu ja vähä erilaista kun lastenvahtina oleminen ja silti varmasti kiinnostavaa. Kyl sitä laskemaa kerkiää sitten, meet sit kato keväthangille sinne myöhemmin :D Tsemiä sinne ja nauti jokaisesta päivästä :) mä oon Wellingtonin tuulisessa hengessä mukana ;)
VastaaPoista